Rypäleet
Cabernet Sauvignon
Cabernet Sauvignon on maailman viljellyin ja ehkä myös tunnetuin tumma rypälelajike. Tyypillisiä aromeja ovat mustaviinimarja tai vihreä paprika. Rypäleet ovat melko pienikokoisia ja niissä on paljon siemeniä, joten viineissä on usein paljon tanniinia. Muutenkin cabernet-viinit ovat yleensä täyteläisiä, aromikkaita ja sopivat mainiosti lihan seuraksi – erityisesti lampaanliha on oivallinen kumppani. Lajiketta viljellään ympäri maailmaa ja monet viineistä ovat tammikypsytettyjä, joka antaa niille vaniljan, suklaan tai kahvin aromeja. Cabernet-viinit kestävät hyvin säilytystä ja paranevat usein vanhetessaan, mutta etenkin uuden maailman cabernet ovat heti valmiita juotaviksi.
Syrah/Shiraz
Rypälelajike, jolla on kaksi eri nimeä riippuen kasvupaikasta – Euroopassa puhutaan Syrahista ja muualla maailmassa Shirazista. Rypäleet ovat pienikokoisia, tummansinisiä ja paksukuorisia, joten ne tuottavat voimakkaan värisiä, täyteläisiä ja tanniinisiä viinejä. Myös maultaan Syrah-viinit ovat voimakkaita ja intensiivisiä. Tyypillisiä aromeja ovat tummat marjat/hedelmät ja mausteet. Lajike on kotoisin Ranskan Rhônen laaksosta, jossa se saa savuisia ja yrttisiä vivahteita makuunsa, kun taas uuden maailman shirazit ovat hedelmäisempiä, täyteläisimpiä ja etenkin australialaiset shirazit usein myös hyvin alkoholisia. Kuten myös toinen tanniinisia viinejä tuottava tumma rypälelajike, Cabernet Sauvignon, Syrahit kestävät hyvin säilytystä ja paranevat vanhetessaan. Liharuuat ovat perinteinen kumppani, erityisesti grillatut lihat (barbeque ja australialainen shiraz on klassinen yhdistelmä). Rotevan luonteensa ansiosta nämä viinit sopivat mainiosti vähän tuhdimmankin makuisen ruuan seuraksi.
Pinot Noir
Pinot Noir on rypäleistä mystisin – tai ainakin hypetetyin. Sitä kuvataan usein sanoilla haastava, vaikeasti avautuva ja eteerinen. Tämä on rypäle, jota pitää “ymmärtää”. Pinot Noir-viinit poikkeavat monilla tavoin muista punaviineistä: ne ovat usein melko ohuen värisiä ja maultaan runsaan happokkaita, joka on juuri näiden viinien arvostetuin ominaisuus. Tyypillisiä aromeja ovat erilaiset punaiset marjat – mansikka, vadelma, punaiset viinimarjat ja puolukka. Ikääntyessään viinit saavat multamaan ja mädyntyvien lehtien vivahteita – tosin Pinot Noir muistuttaa Merlot’ia siinä suhteessa, että viinit eivät usein ikäänny hyvin, vaan ovat parhaimmillaan nuorena. Pinot Noir on hankala rypäle myös viljelijälle – se on vaativa kasvuolojen suhteen ja viihtyy parhaiten viileässä ilmastossa. Rypäleen koti on Ranskan Burgundissa ja uudessa maailmassa USA ja etenkin Uusi-Seelanti ovat tunnettuja tämän lajikkeen viljelijöitä. Pinot Noirit eroavat muista punaviineistä myös siinä, että ne ovat parhaimmillaan viilennettyinä, jolloin maun happoisuus korostuu – lisäksi ne ovat erinomainen kumppani kalalle.
Merlot
Viinivelhojen ensimmäisen tapaamisen teemana oli kaksi klassista tummaa rypälelajiketta: Merlot ja Cabernet Sauvignon. Molemmat ovat kotoisin Ranskan Bordeaux’stä, mutta ovat luonteeltan varsin erilaisia. Merlotille on tunnusomaista pehmeys – siitä valmistetut viinit eivät ole kovin hapokkaita tai tanniisia. Tyypillisiä aromeita ovat luumu ja tummat hedelmät/marjat yleensäkin. Merlot on yleensä aika helppo juotava, johtuen sen samettisesta mehukkuudesta ja hedelmäisyydestä. Rypäleet ovat ohutkuorisia, keskikokoisia ja kypsyvät hieman viileämmässäkin ilmastossa.
Malbec
Malbec tuottaa isoja, ohutkuorisia rypäleitä ja tarvitsee paljon valoa ja lämpöä kypsyäkseen. Siitä saadaan täyteläistä, vahvaa sinipunaista viiniä. Aromeina kirsikkaa, luumua, suklaata ja nahkaa. Malbec sekoitetaan useimmiten toisten punaisten rypäleiden kanssa, mutta Argentiinassa tuotetaan siitä myös lajikeviiniä. Malbecia viljellään lähes kaikkialla, missä viiniä tuotetaan.
Tempranillo
Tempranillo tuottaa paksukuorisia rypäleitä, jotka sisältävät suhteellisen vähän sokeria ja happoja. Tempranillo ei kestä kovaa kuumuutta eikä liiallista kuivuutta. Tästä syystä sitä viljellään usein vuoristojen alarinteillä. Lajike on myös altis viljataudeille ja hyönteisvaurioille. Tempranilloa sekoitetaan usein muiden rypäleiden kanssa. Viini on syvänpunaista sekä maultaan pehmeä ja mausteinen.
Carmenère
Lajike viihtyy ja antaa parhaan sadon leudossa, välimerellisessä ilmastossa. Parhaimpana Carmenère-alueena pidetään Chilen Colchaguan laaksoa, ja sitä viljelläänkin ainoastaan Chilessä. Lajiketta pidettiin pitkään Merlot-lajikkeena. Viini on runsas, mehevä sekä helposti lähestyttävä.
Sangiovese
Sangiovese-lajike on kotoisin Italian Toscanasta ja se onkin alueen tärkein punaviinien raaka-aine. Sangiovese on arka kylmyydelle, jonka takia sitä ei viljellä yli 500 metrin korkeudessa. Rypäleet ovat ohutkuorisia ja siksi alttiita homeelle. Lajike sekoitetaan usein muiden lajikkeiden kanssa. Viinin kirsikkainen maku vaihtelee kevyestä hyvin voimakkaaseen. Toscanan tunnetuimmat punaviinit perustuvat kaikki Sangioveseen.
Zinfandel
Zinfandel on tullut tunnetuksi kalifornialaisena lajikkeena. Siitä voidaan tuottaa hyvinkin erityyppisiä viinejä, kevyistä valkoviineistä tummiin, täyteläisiin punaviineihin. Kylmemmillä alueilla kasvatettu rypäle tarjoilee vadelmaisia makuja, kun lämpimillä alueilla kasvaneet antavat pippurisia, lakritsaisia ja karhuvatukkaisia aromeja. Rypäleet ovat erittäin sokeripitoisia, joten viinistä voidaan tehdä vahvoja, korkean alkoholipitoisuuden omaavia viinejä.
Pinotage
Pinotage on eteläafrikkalainen viinirypälelajike, joka on pinot noirin ja cinsaut’n risteytys. Lajikkeen rypäleet ovat pieniä, vähäaromisia ja erittäin sokeripitoisia. Viinissä on hillan, pihkan, tervan ja paahdettujen hedelmien aromeja. Etelä-Afrikan lisäksi sitä kasvatetaan vähäisessä määrin Uudessa-Seelannissa sekä Kaliforniassa.
Cabernet Sauvignon on maailman viljellyin ja ehkä myös tunnetuin tumma rypälelajike. Tyypillisiä aromeja ovat mustaviinimarja tai vihreä paprika. Rypäleet ovat melko pienikokoisia ja niissä on paljon siemeniä, joten viineissä on usein paljon tanniinia. Muutenkin cabernet-viinit ovat yleensä täyteläisiä, aromikkaita ja sopivat mainiosti lihan seuraksi – erityisesti lampaanliha on oivallinen kumppani. Lajiketta viljellään ympäri maailmaa ja monet viineistä ovat tammikypsytettyjä, joka antaa niille vaniljan, suklaan tai kahvin aromeja. Cabernet-viinit kestävät hyvin säilytystä ja paranevat usein vanhetessaan, mutta etenkin uuden maailman cabernet ovat heti valmiita juotaviksi.
Syrah/Shiraz
Rypälelajike, jolla on kaksi eri nimeä riippuen kasvupaikasta – Euroopassa puhutaan Syrahista ja muualla maailmassa Shirazista. Rypäleet ovat pienikokoisia, tummansinisiä ja paksukuorisia, joten ne tuottavat voimakkaan värisiä, täyteläisiä ja tanniinisiä viinejä. Myös maultaan Syrah-viinit ovat voimakkaita ja intensiivisiä. Tyypillisiä aromeja ovat tummat marjat/hedelmät ja mausteet. Lajike on kotoisin Ranskan Rhônen laaksosta, jossa se saa savuisia ja yrttisiä vivahteita makuunsa, kun taas uuden maailman shirazit ovat hedelmäisempiä, täyteläisimpiä ja etenkin australialaiset shirazit usein myös hyvin alkoholisia. Kuten myös toinen tanniinisia viinejä tuottava tumma rypälelajike, Cabernet Sauvignon, Syrahit kestävät hyvin säilytystä ja paranevat vanhetessaan. Liharuuat ovat perinteinen kumppani, erityisesti grillatut lihat (barbeque ja australialainen shiraz on klassinen yhdistelmä). Rotevan luonteensa ansiosta nämä viinit sopivat mainiosti vähän tuhdimmankin makuisen ruuan seuraksi.
Pinot Noir
Pinot Noir on rypäleistä mystisin – tai ainakin hypetetyin. Sitä kuvataan usein sanoilla haastava, vaikeasti avautuva ja eteerinen. Tämä on rypäle, jota pitää “ymmärtää”. Pinot Noir-viinit poikkeavat monilla tavoin muista punaviineistä: ne ovat usein melko ohuen värisiä ja maultaan runsaan happokkaita, joka on juuri näiden viinien arvostetuin ominaisuus. Tyypillisiä aromeja ovat erilaiset punaiset marjat – mansikka, vadelma, punaiset viinimarjat ja puolukka. Ikääntyessään viinit saavat multamaan ja mädyntyvien lehtien vivahteita – tosin Pinot Noir muistuttaa Merlot’ia siinä suhteessa, että viinit eivät usein ikäänny hyvin, vaan ovat parhaimmillaan nuorena. Pinot Noir on hankala rypäle myös viljelijälle – se on vaativa kasvuolojen suhteen ja viihtyy parhaiten viileässä ilmastossa. Rypäleen koti on Ranskan Burgundissa ja uudessa maailmassa USA ja etenkin Uusi-Seelanti ovat tunnettuja tämän lajikkeen viljelijöitä. Pinot Noirit eroavat muista punaviineistä myös siinä, että ne ovat parhaimmillaan viilennettyinä, jolloin maun happoisuus korostuu – lisäksi ne ovat erinomainen kumppani kalalle.
Merlot
Viinivelhojen ensimmäisen tapaamisen teemana oli kaksi klassista tummaa rypälelajiketta: Merlot ja Cabernet Sauvignon. Molemmat ovat kotoisin Ranskan Bordeaux’stä, mutta ovat luonteeltan varsin erilaisia. Merlotille on tunnusomaista pehmeys – siitä valmistetut viinit eivät ole kovin hapokkaita tai tanniisia. Tyypillisiä aromeita ovat luumu ja tummat hedelmät/marjat yleensäkin. Merlot on yleensä aika helppo juotava, johtuen sen samettisesta mehukkuudesta ja hedelmäisyydestä. Rypäleet ovat ohutkuorisia, keskikokoisia ja kypsyvät hieman viileämmässäkin ilmastossa.
Malbec
Malbec tuottaa isoja, ohutkuorisia rypäleitä ja tarvitsee paljon valoa ja lämpöä kypsyäkseen. Siitä saadaan täyteläistä, vahvaa sinipunaista viiniä. Aromeina kirsikkaa, luumua, suklaata ja nahkaa. Malbec sekoitetaan useimmiten toisten punaisten rypäleiden kanssa, mutta Argentiinassa tuotetaan siitä myös lajikeviiniä. Malbecia viljellään lähes kaikkialla, missä viiniä tuotetaan.
Tempranillo
Tempranillo tuottaa paksukuorisia rypäleitä, jotka sisältävät suhteellisen vähän sokeria ja happoja. Tempranillo ei kestä kovaa kuumuutta eikä liiallista kuivuutta. Tästä syystä sitä viljellään usein vuoristojen alarinteillä. Lajike on myös altis viljataudeille ja hyönteisvaurioille. Tempranilloa sekoitetaan usein muiden rypäleiden kanssa. Viini on syvänpunaista sekä maultaan pehmeä ja mausteinen.
Carmenère
Lajike viihtyy ja antaa parhaan sadon leudossa, välimerellisessä ilmastossa. Parhaimpana Carmenère-alueena pidetään Chilen Colchaguan laaksoa, ja sitä viljelläänkin ainoastaan Chilessä. Lajiketta pidettiin pitkään Merlot-lajikkeena. Viini on runsas, mehevä sekä helposti lähestyttävä.
Sangiovese
Sangiovese-lajike on kotoisin Italian Toscanasta ja se onkin alueen tärkein punaviinien raaka-aine. Sangiovese on arka kylmyydelle, jonka takia sitä ei viljellä yli 500 metrin korkeudessa. Rypäleet ovat ohutkuorisia ja siksi alttiita homeelle. Lajike sekoitetaan usein muiden lajikkeiden kanssa. Viinin kirsikkainen maku vaihtelee kevyestä hyvin voimakkaaseen. Toscanan tunnetuimmat punaviinit perustuvat kaikki Sangioveseen.
Zinfandel
Zinfandel on tullut tunnetuksi kalifornialaisena lajikkeena. Siitä voidaan tuottaa hyvinkin erityyppisiä viinejä, kevyistä valkoviineistä tummiin, täyteläisiin punaviineihin. Kylmemmillä alueilla kasvatettu rypäle tarjoilee vadelmaisia makuja, kun lämpimillä alueilla kasvaneet antavat pippurisia, lakritsaisia ja karhuvatukkaisia aromeja. Rypäleet ovat erittäin sokeripitoisia, joten viinistä voidaan tehdä vahvoja, korkean alkoholipitoisuuden omaavia viinejä.
Pinotage
Pinotage on eteläafrikkalainen viinirypälelajike, joka on pinot noirin ja cinsaut’n risteytys. Lajikkeen rypäleet ovat pieniä, vähäaromisia ja erittäin sokeripitoisia. Viinissä on hillan, pihkan, tervan ja paahdettujen hedelmien aromeja. Etelä-Afrikan lisäksi sitä kasvatetaan vähäisessä määrin Uudessa-Seelannissa sekä Kaliforniassa.