Rypäleet
Valkoviinejä voidaan valmistaa kaikista rypälelajikkeista, sillä tummienkin lajikkeiden mehu on lähes aina vaaleaa. Lähtökohtaisesti valkoviinien raaka-aineena käytetään kuitenkin vain vaaleita lajikkeita.
Airén
Airén on kotoisin Espanjasta, jossa se kattaa noin 30 % kaikista kasvatetuista rypälelajikkeista. Suosittuudestaan huolimatta mm. Iberian viiniviljelylle tyypillinen punainen Tempranillo-rypäle on kuitenkin valtaamassa Airénilta viljelyalaa.
Albariño
Albariño (esp.) tai Alvarinho (port.) on rypälelajike, jota kasvatetaan Luoteis-Espanjan Galiciassa ja Portugalin Monçãossa. Oletettavasti rypäleen toivat Iberian alueelle ranskalaisen pikkukaupungin Clunyn benediktiiniläisluostarin munkit jo 1100-luvulla.
Lajikkeen tunnistaa erottuvasta, selkeästä aromista, samankaltaisesta kuin Viognier- ja Gewürtztraminer-lajikkeista on huomattavissa. Albariñosta voi aistia aprikoosin ja persikan.
Cataratto
Cataratto on italialainen valkea viinirypälelajike. Sitä kasvatetaan pääasiassa Sisiliassa, jossa se onkin Sangiovesen jälkeen suosituin rypäle. Cataratosta syntyy täyteläisiä viinejä sitruksen kirpeällä vivahteella.
Chardonnay
Chardonnay on maailman tunnetuimpia rypäleitä ja sitä kasvatetaan kaikkialla missä viiniä tuotetaan. Sen uskotaan olevan kotoisin joko Lähi-Idästä tai Ranskasta Burgundin viinialueelta. Chardonnay on helppo viljeltävä ja se tuottaa miellyttäviä viinejä monilla erilaisilla kasvualueilla. Chardonnay-rypäle itsessään on aika neutraali maultaan, mikä tekee siitä erinomaisen sopivan tammikypsytykseen.
Siitä valmistetaan valkoisia ja kuohuvia sekä lajikeviineiksi että sekoituksiin. Chardonnay-viinien aromit vaihtelevat vihreästä omenasta, melonista ja ananaksesta aina voimaiseen, hunajaiseen, paahdettuun ja toffeen makuun.
Chenin Blanc
Chenin Blanc (myös Pineau de la Loire ja Steen) on kotoisin Loire’n laaksosta Ranskasta. Se on hyvin hapokas rypäle, mikä tarkoittaa, että sitä voidaan käyttää kaikenlaisten viinien valmistukseen aina kuohuviineistä jälkiruokaviineihin.
Loire’in ulkopuolella se on suosittu erityisesti uuden maailman viinimaissa, kuten Etelä-Afrikassa. Siellä Chenin Blanc’ta kutsutaan nimellä Steen, ja se on maan yleisimmin viljelty rypäle. Viinien maut tuovat mieleen eksoottisia, makeita hedelmiä, päärynän ja hunajan.
Colombard
Colombard on erityisen aikaisin kypsyvä vaalea lajike, joka on mahdollisesti Gouais Blanc’n ja Chenin Blanc’n jälkeläinen. Ennen sitä kasvatettiin erityisesti Ranskan Charentes’in alueella konjakin ja armanjakin valmistusta varten ja nykyään se kuuluu edelleen Bordeaux’n sallittujen rypäleiden joukkoon. Pohjois-Amerikassa sitä kasvatetaan tuomaan ryhtiä ja hapokkuutta viineihin.
Flora
Valkoinen Flora on kaliforniasta kotoisin oleva rypäle. Se on ristetys Semillon’nista ja Gewürtztraminerista. Floran kehitti Harald P. Olmo kalifornialaisella maanviljelyksen tutkimusasemalla (California Agricultural Experiment Station) vuonna 1938. Lajikkeesta saadaan aromikkaista ja hapokkaita viinejä.
Garganega
Garganega on italialainen rypäle ja hyvin tyypillinen Veneton viinialueella, erityisesti Veronassa ja Vicenzassa. Se toimii Soave-viinien pohjana ja on Italian kuudenneksi yleisin rypäle. Tyypillisesti se kypsyy myöhään ja saattaa olla luonteeltaan hyvinkin ryhdikäs ja tuhti. Soave Classico -alueella, jonka tarhat sijaitsevat verrattain korkealla, Garganega-rypäleistä saattaa toisaalta tulla jopa kevyitä ja neutraaleja.
Gewürtztraminer
Gewürtztraminer on erittäin aromaattinen rypäle, joka viihtyy parhaiten viileässä ilmastossa. Sitä viljelläänkin eniten Saksan ja Itävallan viinialueilla. Sen sokeripitoisuus on hyvin korkea ja olemukseltaan rypäle on vähähappoinen, mausteinen ja jopa parfyyminen. Gewürtztraminerin aromit, kuten parfyymi, trooppiset hedelmät, öljy, mango, greippi ja hunaja, tekevät siitä yhden parhaista aasialaisen keittiön tai savulohen kanssa sopivista rypäleistä.
Grillo
Grillon (myös Riddu) alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta sen juuret vienevät Sisiliaan Apulian alueelle. Se kestää korkeita lämpötiloja ja onkin edelleen laajalti käytetty juuri sisilialaisilla viinialueilla, erityisesti Marsala-viinin valmistukseen.
Inzolia
Inzoliaa (myös Insolia ja Ansonica) kasvatetaan pääasiassa Sisiliassa. Rypälettä käytetään erityisesti Marsala-viinin valmistukseen. Se on tunnettu pähkinämäisestä maustaan.
Macabeo
Macabeo (katalaaniksi Macabeu) -lajiketta kasvatetaan laajalti Koillis-Espanjassa Riojassa cava-tuotannon alueilla kuten Barcelonassa, sekä Languedoc’issa Ranskassa. Yksinään sitä käytetään kevyen hapokkaisiin ja nuorien valkoviinien valmistukseen. Perinteisesti Macabeo-rypälettä käytetään yhdessä Xarel-lo’n ja Parelladan kanssa cavan, epsanjalaisen kuohuviinin, valmistukseen.
Müller-Thurgau
Müller-Thurgau-rypäleen (myös Rivaner) kehitti Hermann Müller Sveitsin Thurgau’sta vuonna 1882. Sitä käytetään valkoviinin valmistukseen mm. Saksassa, Itävallassa, Pohjois-Italiassa ja Australiassa. Se on ns. uusista lajikkeista maailman levinnein rypäle.
Muscat
Muscat-rypälettä (myös Muscat Alexandria ja Moscato) kasvatetaan viininvalmistusta varten, rusinoiksi sekä sellaisenaan nautittavaksi. Sitä kasvatetaan ympäri maailmaa. Chilessä se on yksi päälajikkeista ja sitä käytetään pöytäviinien tuotantoon. Italiassa sitä käytetään joidenkin kuohuviinien valmistukseen ja Kaliforniassa sitä kasvatetaan viinintuotantoa varten jonkin verran. Muscatia käytetään myös jälkiruokaviinien ja vahvojen viinien valmistukseen. Lajikkeelle tyypillisiä aromeja ovat mm. sitruuna, rusina ja parfyymi.
Orange Muscat
Orange Muscat on yksi Muscat-rypäleen alalaji, ja sitä käytetään makeiden jälkiruokaviinien valmistukseen Kalifornian alueella sekä Australiassa. Sen mausta löytyy nimensä mukaisesti hieman appelsiinin aromia.
Parellada
Parellada-rypälettä kasvatetaan tyypillisesti Katalonian alueella Espanjassa. Se on päärypäle cavan eli espanjalaisen kuohuviinin valmistuksessa. Parellada on erittäin hapokas ja raikas rypälelajike, josta valmistetut viinit raikkaudessaan sopivat vaikka aperitiiviksi.
Pinot Gris
Pinot Gris (myös Pinot Grigio) on vanha rypälelajike, joka tunnettiin jo keskiajalla Burgundin alueella. Lajikkeen uskotaan polveutuvan punaisesta Pinot Noir -lajikkeesta, sillä Pinot Gris’n rypäleen väri saattaa vaihdella hyvinkin tummasta, jopa harmaasta (ransk. ’gris’) ihan vaaleaan, ja sen DNA-profiili on hyvin samankaltainen kuin esi-isänsä. Pinot Gris -rypäleestä valmistetut viinit vaihtelevat runsaasti olemuksiltaan riippuen millä alueella ja valmistustavalla ne ovat syntyneet: Alsace’ista tulee täyteläisiä viinejä, kun taas Kaliforniassa kasvaneet ovat tyypillisesti pirskahtelevia ja kevyitä. Lajikkeen tunnistaa omenan, ruusun, neilikan, kanelin ja hunajan aromeista.
Prosecco
Prosecco-rypälettä kasvatetaan pääasiassa Veneton alueella Italiassa lähellä Coneglianoa ja Valdobbiadenea. Sitä käytetään pääasiallisesti nimiviininsä Proseccon tuotantoon. Prosecco-rypäleestä syntyy kevyitä, kuivia ja pirskahtelevia viinejä. Proseccon suurin kilpailija markkinoilla on cava. Sen valmistuksessa rypäleet käyvät läpi tankkimetodin perinteisen valmistusmetodin, jota esimerkiksi samppanjan valmistuksessa käytetään, sijaan.
Riesling
Rieslingin juuret ovat Saksassa Reinin alueella ja ensimmäiset merkinnät Riesling-rypäleestä löytyvät jo 1450-luvulta luostarinkirjoista. Se on hyvin tunnettu rypäle viinimaailmassa, mutta edelleen lähinnä saksankielisen viinimaailman lajike. Vuonna 1997 Riesling nousi Saksan viljellyimmäksi viinirypäleeksi. Se on hitaasti kypsyvää tyyppiä ja olemukseltaan hyvin hapokas rypäle, jossa voi aistia kukkia, hunajaa, sitrusta, persikkaa ja omenaa.
Sauvignon Blanc
Sauvignon blanc on vihreäkuorinen rypäle, joka on kotoisin Ranskasta Bordeaux’n alueelta. Sitä on viljelty jo pitkään – ensimmäiset merkinnät löytyvät 1700-luvun puolivälistä. Se on yksi maailman tunnetuimmista lajikkeista ja se on helppo tunnistaa myös mustaherukkamaisesta aromistaan. Ranska on lajikkeen tärkein viljelijä, mutta uuden maailman ansiosta se nousi viiniharrastajien tietoisuuteen 1980-luvulla. Sauvignon Blanc -viinit ovat suurimmaksi osaksi kuivia sekä hapokkaita ja aromeista on löydettävissä nokkosta, karviaista, herukkaa ja ruohoa.
Sémillon
Yhdistetään usein muihin rypäleisiin, esim. Sauvignon Blanciin. Lähes kaikissa valkoisissa bordeauxissa on jonkin verran Sémillonia. Suosittu rypäle Australian Hunter Valleyssä. Alttius jalohometartunnalle tekee Sémillonista hyvän jälkiruokaviinien rypäleen. Viinit ovat neutraaleja, pyöreitä ja vähähappoisia. Aromeissa ruohoa, sitrushedelmiä, hunajaa ja paahtoleipää.
Tocai Friulano
Italiassa tämä rypäle tunnetaan nimellä Tocai Friulano, muualla nimellä Sauvignon vert. Sitä kasvatetaan nykyään laajalti Chilessä, jossa sen alun perin kuviteltiin erehdyksissä olevan Sauvignon blanc -rypälettä, niin samankaltaisia ne ovat keskenään. Tocai Friulano on mitä luultavimmin kotoisin Pohjois-Italiasta Veneton alueelta. Sen historiaa tiedetään jopa 1600-luvulta asti.
Torrontés
Torrontés on argentiinalainen valkea rypälelajike, josta syntyy raikkaita aromaattisia valkoviinejä. Argentiinassa sitä kasvatetaan jopa 1700 metrin korkeudessa Calchaquíes’in laaksoissa ja siitä tehdään jopa 20 % Argentiinassa myydyistä valkoviineistä.
Trebbiano
Trebbiano (myös ransk. Ugni Blanc, Saint-Emilion, Clairette Ronde) on yksi maailman viljellyimmistä vaaleista rypäleistä ja sitä käytetään monissa erittäin arvostetuissa viineissä pienenä osana. Trebbiano on luultavasti kotoisin Keski-Italiasta ja saanut alkunsa jo 1200-luvulla. Se levisi 1400-luvulla Italiasta Ranskaan, jossa se tunnetaan parhaiten nimellä Ugni Blanc. Nykyään se on erityisen suosittu tisleraaka-aineena ympäri maailmaa. Rypäleelle tunnusomaisia aromeja ovat omena, kevyt hedelmäisyys, karviainen, punaherukka ja kitkeryys.
Ugni Blanc
Kts. kohta TREBBIANO
Viognier
Viognier on kohtalaisen uusi tulokas kansainvälisillä viinimarkkinoilla, vaikkakin sitä on viljelty Pohjois-Rhônen jyrkillä vuorenrinteillä jo yli tuhat vuotta sitten. Tänä päivänä se on erittäin arvostettu ja kysytty rypäle, vaikka vielä 1990-luvulla sitä viljeltiin vain n. 80 hehtaarin alueella. Sitä viljellään kasvavissa määrin Kaliforniassa, New Yorkissa, Chilessä, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Keski-Italiassa. Viognierissa on erittäin korkea sokeripitoisuus, matalat hapot ja voimakkaat aromit, joista on aistittavissa tyypillisesti kukkia, pähkinää, myskiä, trooppisia hedelmiä sekä mausteita.
Xarel'lo
Xarel'lo on valkea lajike, jota kasvatetaan erityisesti Katalonian alueella. Yhdessä Macabeon ja Paralledan kanssa sitä käytetään espanjalaisen kuohuviinin, cavan, valmistukseen. Sitä käytetään myös absintin valmistuksessa yhtenä perusrypäleenä.
Airén
Airén on kotoisin Espanjasta, jossa se kattaa noin 30 % kaikista kasvatetuista rypälelajikkeista. Suosittuudestaan huolimatta mm. Iberian viiniviljelylle tyypillinen punainen Tempranillo-rypäle on kuitenkin valtaamassa Airénilta viljelyalaa.
Albariño
Albariño (esp.) tai Alvarinho (port.) on rypälelajike, jota kasvatetaan Luoteis-Espanjan Galiciassa ja Portugalin Monçãossa. Oletettavasti rypäleen toivat Iberian alueelle ranskalaisen pikkukaupungin Clunyn benediktiiniläisluostarin munkit jo 1100-luvulla.
Lajikkeen tunnistaa erottuvasta, selkeästä aromista, samankaltaisesta kuin Viognier- ja Gewürtztraminer-lajikkeista on huomattavissa. Albariñosta voi aistia aprikoosin ja persikan.
Cataratto
Cataratto on italialainen valkea viinirypälelajike. Sitä kasvatetaan pääasiassa Sisiliassa, jossa se onkin Sangiovesen jälkeen suosituin rypäle. Cataratosta syntyy täyteläisiä viinejä sitruksen kirpeällä vivahteella.
Chardonnay
Chardonnay on maailman tunnetuimpia rypäleitä ja sitä kasvatetaan kaikkialla missä viiniä tuotetaan. Sen uskotaan olevan kotoisin joko Lähi-Idästä tai Ranskasta Burgundin viinialueelta. Chardonnay on helppo viljeltävä ja se tuottaa miellyttäviä viinejä monilla erilaisilla kasvualueilla. Chardonnay-rypäle itsessään on aika neutraali maultaan, mikä tekee siitä erinomaisen sopivan tammikypsytykseen.
Siitä valmistetaan valkoisia ja kuohuvia sekä lajikeviineiksi että sekoituksiin. Chardonnay-viinien aromit vaihtelevat vihreästä omenasta, melonista ja ananaksesta aina voimaiseen, hunajaiseen, paahdettuun ja toffeen makuun.
Chenin Blanc
Chenin Blanc (myös Pineau de la Loire ja Steen) on kotoisin Loire’n laaksosta Ranskasta. Se on hyvin hapokas rypäle, mikä tarkoittaa, että sitä voidaan käyttää kaikenlaisten viinien valmistukseen aina kuohuviineistä jälkiruokaviineihin.
Loire’in ulkopuolella se on suosittu erityisesti uuden maailman viinimaissa, kuten Etelä-Afrikassa. Siellä Chenin Blanc’ta kutsutaan nimellä Steen, ja se on maan yleisimmin viljelty rypäle. Viinien maut tuovat mieleen eksoottisia, makeita hedelmiä, päärynän ja hunajan.
Colombard
Colombard on erityisen aikaisin kypsyvä vaalea lajike, joka on mahdollisesti Gouais Blanc’n ja Chenin Blanc’n jälkeläinen. Ennen sitä kasvatettiin erityisesti Ranskan Charentes’in alueella konjakin ja armanjakin valmistusta varten ja nykyään se kuuluu edelleen Bordeaux’n sallittujen rypäleiden joukkoon. Pohjois-Amerikassa sitä kasvatetaan tuomaan ryhtiä ja hapokkuutta viineihin.
Flora
Valkoinen Flora on kaliforniasta kotoisin oleva rypäle. Se on ristetys Semillon’nista ja Gewürtztraminerista. Floran kehitti Harald P. Olmo kalifornialaisella maanviljelyksen tutkimusasemalla (California Agricultural Experiment Station) vuonna 1938. Lajikkeesta saadaan aromikkaista ja hapokkaita viinejä.
Garganega
Garganega on italialainen rypäle ja hyvin tyypillinen Veneton viinialueella, erityisesti Veronassa ja Vicenzassa. Se toimii Soave-viinien pohjana ja on Italian kuudenneksi yleisin rypäle. Tyypillisesti se kypsyy myöhään ja saattaa olla luonteeltaan hyvinkin ryhdikäs ja tuhti. Soave Classico -alueella, jonka tarhat sijaitsevat verrattain korkealla, Garganega-rypäleistä saattaa toisaalta tulla jopa kevyitä ja neutraaleja.
Gewürtztraminer
Gewürtztraminer on erittäin aromaattinen rypäle, joka viihtyy parhaiten viileässä ilmastossa. Sitä viljelläänkin eniten Saksan ja Itävallan viinialueilla. Sen sokeripitoisuus on hyvin korkea ja olemukseltaan rypäle on vähähappoinen, mausteinen ja jopa parfyyminen. Gewürtztraminerin aromit, kuten parfyymi, trooppiset hedelmät, öljy, mango, greippi ja hunaja, tekevät siitä yhden parhaista aasialaisen keittiön tai savulohen kanssa sopivista rypäleistä.
Grillo
Grillon (myös Riddu) alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta sen juuret vienevät Sisiliaan Apulian alueelle. Se kestää korkeita lämpötiloja ja onkin edelleen laajalti käytetty juuri sisilialaisilla viinialueilla, erityisesti Marsala-viinin valmistukseen.
Inzolia
Inzoliaa (myös Insolia ja Ansonica) kasvatetaan pääasiassa Sisiliassa. Rypälettä käytetään erityisesti Marsala-viinin valmistukseen. Se on tunnettu pähkinämäisestä maustaan.
Macabeo
Macabeo (katalaaniksi Macabeu) -lajiketta kasvatetaan laajalti Koillis-Espanjassa Riojassa cava-tuotannon alueilla kuten Barcelonassa, sekä Languedoc’issa Ranskassa. Yksinään sitä käytetään kevyen hapokkaisiin ja nuorien valkoviinien valmistukseen. Perinteisesti Macabeo-rypälettä käytetään yhdessä Xarel-lo’n ja Parelladan kanssa cavan, epsanjalaisen kuohuviinin, valmistukseen.
Müller-Thurgau
Müller-Thurgau-rypäleen (myös Rivaner) kehitti Hermann Müller Sveitsin Thurgau’sta vuonna 1882. Sitä käytetään valkoviinin valmistukseen mm. Saksassa, Itävallassa, Pohjois-Italiassa ja Australiassa. Se on ns. uusista lajikkeista maailman levinnein rypäle.
Muscat
Muscat-rypälettä (myös Muscat Alexandria ja Moscato) kasvatetaan viininvalmistusta varten, rusinoiksi sekä sellaisenaan nautittavaksi. Sitä kasvatetaan ympäri maailmaa. Chilessä se on yksi päälajikkeista ja sitä käytetään pöytäviinien tuotantoon. Italiassa sitä käytetään joidenkin kuohuviinien valmistukseen ja Kaliforniassa sitä kasvatetaan viinintuotantoa varten jonkin verran. Muscatia käytetään myös jälkiruokaviinien ja vahvojen viinien valmistukseen. Lajikkeelle tyypillisiä aromeja ovat mm. sitruuna, rusina ja parfyymi.
Orange Muscat
Orange Muscat on yksi Muscat-rypäleen alalaji, ja sitä käytetään makeiden jälkiruokaviinien valmistukseen Kalifornian alueella sekä Australiassa. Sen mausta löytyy nimensä mukaisesti hieman appelsiinin aromia.
Parellada
Parellada-rypälettä kasvatetaan tyypillisesti Katalonian alueella Espanjassa. Se on päärypäle cavan eli espanjalaisen kuohuviinin valmistuksessa. Parellada on erittäin hapokas ja raikas rypälelajike, josta valmistetut viinit raikkaudessaan sopivat vaikka aperitiiviksi.
Pinot Gris
Pinot Gris (myös Pinot Grigio) on vanha rypälelajike, joka tunnettiin jo keskiajalla Burgundin alueella. Lajikkeen uskotaan polveutuvan punaisesta Pinot Noir -lajikkeesta, sillä Pinot Gris’n rypäleen väri saattaa vaihdella hyvinkin tummasta, jopa harmaasta (ransk. ’gris’) ihan vaaleaan, ja sen DNA-profiili on hyvin samankaltainen kuin esi-isänsä. Pinot Gris -rypäleestä valmistetut viinit vaihtelevat runsaasti olemuksiltaan riippuen millä alueella ja valmistustavalla ne ovat syntyneet: Alsace’ista tulee täyteläisiä viinejä, kun taas Kaliforniassa kasvaneet ovat tyypillisesti pirskahtelevia ja kevyitä. Lajikkeen tunnistaa omenan, ruusun, neilikan, kanelin ja hunajan aromeista.
Prosecco
Prosecco-rypälettä kasvatetaan pääasiassa Veneton alueella Italiassa lähellä Coneglianoa ja Valdobbiadenea. Sitä käytetään pääasiallisesti nimiviininsä Proseccon tuotantoon. Prosecco-rypäleestä syntyy kevyitä, kuivia ja pirskahtelevia viinejä. Proseccon suurin kilpailija markkinoilla on cava. Sen valmistuksessa rypäleet käyvät läpi tankkimetodin perinteisen valmistusmetodin, jota esimerkiksi samppanjan valmistuksessa käytetään, sijaan.
Riesling
Rieslingin juuret ovat Saksassa Reinin alueella ja ensimmäiset merkinnät Riesling-rypäleestä löytyvät jo 1450-luvulta luostarinkirjoista. Se on hyvin tunnettu rypäle viinimaailmassa, mutta edelleen lähinnä saksankielisen viinimaailman lajike. Vuonna 1997 Riesling nousi Saksan viljellyimmäksi viinirypäleeksi. Se on hitaasti kypsyvää tyyppiä ja olemukseltaan hyvin hapokas rypäle, jossa voi aistia kukkia, hunajaa, sitrusta, persikkaa ja omenaa.
Sauvignon Blanc
Sauvignon blanc on vihreäkuorinen rypäle, joka on kotoisin Ranskasta Bordeaux’n alueelta. Sitä on viljelty jo pitkään – ensimmäiset merkinnät löytyvät 1700-luvun puolivälistä. Se on yksi maailman tunnetuimmista lajikkeista ja se on helppo tunnistaa myös mustaherukkamaisesta aromistaan. Ranska on lajikkeen tärkein viljelijä, mutta uuden maailman ansiosta se nousi viiniharrastajien tietoisuuteen 1980-luvulla. Sauvignon Blanc -viinit ovat suurimmaksi osaksi kuivia sekä hapokkaita ja aromeista on löydettävissä nokkosta, karviaista, herukkaa ja ruohoa.
Sémillon
Yhdistetään usein muihin rypäleisiin, esim. Sauvignon Blanciin. Lähes kaikissa valkoisissa bordeauxissa on jonkin verran Sémillonia. Suosittu rypäle Australian Hunter Valleyssä. Alttius jalohometartunnalle tekee Sémillonista hyvän jälkiruokaviinien rypäleen. Viinit ovat neutraaleja, pyöreitä ja vähähappoisia. Aromeissa ruohoa, sitrushedelmiä, hunajaa ja paahtoleipää.
Tocai Friulano
Italiassa tämä rypäle tunnetaan nimellä Tocai Friulano, muualla nimellä Sauvignon vert. Sitä kasvatetaan nykyään laajalti Chilessä, jossa sen alun perin kuviteltiin erehdyksissä olevan Sauvignon blanc -rypälettä, niin samankaltaisia ne ovat keskenään. Tocai Friulano on mitä luultavimmin kotoisin Pohjois-Italiasta Veneton alueelta. Sen historiaa tiedetään jopa 1600-luvulta asti.
Torrontés
Torrontés on argentiinalainen valkea rypälelajike, josta syntyy raikkaita aromaattisia valkoviinejä. Argentiinassa sitä kasvatetaan jopa 1700 metrin korkeudessa Calchaquíes’in laaksoissa ja siitä tehdään jopa 20 % Argentiinassa myydyistä valkoviineistä.
Trebbiano
Trebbiano (myös ransk. Ugni Blanc, Saint-Emilion, Clairette Ronde) on yksi maailman viljellyimmistä vaaleista rypäleistä ja sitä käytetään monissa erittäin arvostetuissa viineissä pienenä osana. Trebbiano on luultavasti kotoisin Keski-Italiasta ja saanut alkunsa jo 1200-luvulla. Se levisi 1400-luvulla Italiasta Ranskaan, jossa se tunnetaan parhaiten nimellä Ugni Blanc. Nykyään se on erityisen suosittu tisleraaka-aineena ympäri maailmaa. Rypäleelle tunnusomaisia aromeja ovat omena, kevyt hedelmäisyys, karviainen, punaherukka ja kitkeryys.
Ugni Blanc
Kts. kohta TREBBIANO
Viognier
Viognier on kohtalaisen uusi tulokas kansainvälisillä viinimarkkinoilla, vaikkakin sitä on viljelty Pohjois-Rhônen jyrkillä vuorenrinteillä jo yli tuhat vuotta sitten. Tänä päivänä se on erittäin arvostettu ja kysytty rypäle, vaikka vielä 1990-luvulla sitä viljeltiin vain n. 80 hehtaarin alueella. Sitä viljellään kasvavissa määrin Kaliforniassa, New Yorkissa, Chilessä, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Keski-Italiassa. Viognierissa on erittäin korkea sokeripitoisuus, matalat hapot ja voimakkaat aromit, joista on aistittavissa tyypillisesti kukkia, pähkinää, myskiä, trooppisia hedelmiä sekä mausteita.
Xarel'lo
Xarel'lo on valkea lajike, jota kasvatetaan erityisesti Katalonian alueella. Yhdessä Macabeon ja Paralledan kanssa sitä käytetään espanjalaisen kuohuviinin, cavan, valmistukseen. Sitä käytetään myös absintin valmistuksessa yhtenä perusrypäleenä.